maanantai 12. syyskuuta 2016

Opettajan aurinkotervehdys

Muutama viikko sitten joogatunnilla eräs itsestäänselvyys avautui kristallinkirkkaana mielessäni. Kielen opettamisella/oppimisella ja joogalla on paljon yhteistä. Joogatunnit alkavat yleensä aurinkotervehdyksellä, joka tarkoittaa liikesarjaa. Olen toistanut liikesarjaa satoja kertoja (tuhannet kerrat lienevät liioittelua), mutta silti en koskaan ole kokenut sarjaa tylsäksi. Kielen oppiminen ja erityisesti perusasioiden hallinta vaativat jatkuvaa toistoa. Yksi tällainen kielen aurinkotervehdys on omasta itsestä kertominen. Erityisesti kurssikaverien muuttuessa tai uusien opettajien kanssa opiskelijat joutuvat uudelleen ja uudelleen kertomaan itsestään. Puheen korjaaminen taas vaatii opettajalta aina sensitiivisyyttä; opiskelija ei saa mennä lukkoon korjauksista. Sensitiivisyyden lisäksi opettaja tarvitsee taitoa ja viisautta nähdä, mitä kunkin opiskelijan lähikehityksen vyöhykkeellä on. Missä vaiheessa voidaan katsoa "minulla on 25 vuotta" tai "olen asun Suomessa viisi vuotta" läpi sormien ja kannustaa puhumaan? Missä vaiheessa nämä on syytä korjata? Olen tehnyt satoja kertoja alaspäin katsovan koiran, mutta silti löydän siitä jotakin uutta joka kerta.

En yritä sanoa, että opiskelijoiden tulisi kertoa itsestään jokaisen tunnin alussa, mutta liian usein me s2-opettajat unohdamme perusasioiden kertaamisen merkityksen ja kiidämme eteenpäin liian nopeasti. Nopeaa etenemistä pahempaa on olettamus, että yhden asian opetettuani voin sen unohtaa. Tähän liittyy oleellisesti funktionaalisuuden kaunein piirre. Monethan kritisoivat funktionaalisuutta siitä, ettei opeteta kielioppia. Opetetaan, mutta toistuvasti samaa asiaa (niitä kaikkein tavallisimpia ja erikoisempia vasta, kun havaitaan jonkin asian olevan oppijan ZPD:llä). Toistamalla aiheeseen saadaan syvällisempi merkitys ja ehkä parhaimmillaan myös oppijan oma oivallus. Eikä pakkaa tyhjennetä kerralla - konditionaalin kaikkia käyttötarkoituksia ei ole tarpeen käsitellä samaan aikaan. Voisihan se olla mahdollista, että eri kielitaitotasoilla käytettäisiin konditionaalia eri tavalla.